Jee!
Tänään pääsee pitkästä aikaa kotiin Siilinjärvelle! Hirmuinen ikävä onkin kerennyt tässä kahdessa viikossa ehtinyt tulla. <3
Mutta kerronpa vähän kuluneesta viikostani:
Viime viikonlopun vietin siis Helsingissä.. Voi että tämä pieni tyttö oli hukassa siellä vilinässä! Jo matkalla sinne kohtasin ensimmäisen ihmetyksen aiheen ja pulman: lipun osto taajamajunasta, miten niitä ihmelaitteita ajetaan?? Tai mistä sen setän voi löytä??
.. Kaiken sählingin keskellä ehdin saada jo valitukset konduktööriltä (niitä tulikin sit useampia viikonlopun aikana :S ) ja loppujen lopuksi pääsin helsinkiin puoleen hintaan kun en löytäny lipunmyyjää ennen puoltaväliä :D Jotain hyötyä tästäkin. Onneksi ystäväni oli vastassa asemalla muuten olisin siellä varmaan vieläkin eksyksissä, ei ole nimittäin mun paikka toi Helsinki. Viikonlopun aikana sain todeta tämän asian moneen kertaan muussakin suhteessa: Miksi ihmeessä joka paikkaan pitää kulkea ratikalla? Eikö voi kävellä? Miksi ihmiset ovat niin vihasia ja kiireisiä? Ei ihme että porukka lihoo!!
Viikonloppu oli täynnä monenmoista toimintaa: kävin serkun tupareissa/synttäreillä (siellä eräät vaivat huomata taas kerran että viina on viisaiden juoma.. ), shoppailin vaihtelevalla menestyksellä ja vierailin serkkuni luona moikkaamassa häntä ja kummityttöäni (kiitos ihanasta vierailusta heille <3).
Matkalla tuonne kummityttöni luokse jouduin taas erään ongelman eteen; Olin ostanut lipun lipunmyynnistä juuri ennen junan lähtöä ja sanonut varmasti että lippu seuraavaan Karjaalle lähtevään junaan. No menin paikalleni istumaan ja hetken kuluttua eräs nainen tulee sanomaan että "anteeksi mutta olette minun paikallani" näytin hänelle lipustani etten ole. Paikalle tuli myös konduktööri joka pyysi nähdä lippuni, sen nähdessään hän tokaisee " että sinulla on huomisen lippu, mene ja etsi uusi paikka. Harkitsen pääsetkö mukaan! " Voi hyvänen aika kun minä säikähdin! Aina pitäisi kulma tarkistaa onko saanut oikean päivän lipun, Eikö se ole lipunmyyjän työ?? Mitä ihmettä olisin tehnyt jos hän olisi sanonut että lippu ei käy..
Siinä sitten istuin ja odotin karvat pystyssä lipuntarkastusta. Onnekseni sen suoritti eri konduktööri ja hän ymmärsi minua täysin ja sanoi että ei ollut ensimmäinen kerta.. Pääsin siis perille :) Oli ihanaa nähdä kummityttöni piiitkän ajan jälkeen. Voi millainen prinsessa hän olikaan <3 Jaksamista heille sinne :)
Viimeinen koitos oli sitten kotiinpalu matka: matkustin ensimmäistä kertaa yksin ratikalla, seikkailin asemalla ja lopuksi Imatra- Parikkala välillä oli vielä sähkö vika :S Näin ollen junamme oli tunnin myöhässä.. Viikonloppu oli loppujen lopuksi varsin mukava, jos ei oteta huomioon lieviä vastoinkäymisiä. Vielä mukavampaa olisi toki ollut jos olisi ollut oma kulta mukana..
Tämä viikko täällä Savonlinnassa on onneksi kulunut melko nopeasti. Alkuviikosta äiti kävi luonani täyttämässä ruokavarastoni :D Tiistaina osa ryhmäläisistämme ahkeroi soutukilpailussa, jostain syystä en osallistunut xD Ja keskiviikkona olimme lähes koko lastentarhan ope porukka syömässä Kiarassa. Kiitos tutoreille illan järjestämisestä, ruoka oli mielettömän hyvää!!
Tunnin päästä suuntaan sitten kotia kohti vihdoin ja viimein! Ihana päästä näkemään kaikkia teitä siellä <3
Hyvää viikonloppua
-Suvi
